Kuoliaaksi hakattu

Oli aamulla taas,
silmäsi turvonnut.
Niinkuin joka aamu
kuuden aikaan.
Kyyneleen näin.
Väistit.
Käänsit kasvosi pois.
Näin,
ne oli hakattu ruhjeille taas.

Kuulin
kuinka itkit yöllä.
Pidät kulissia kotini yläpuolella.

Sait iskun taas.
Kuulin lyönnin.

Poliisi kaartaa pihaan.
Ne kävi viikko sittenkin.
Kehotti sua lähtemään.
Et uskalla.
Kuulin kun toinen partiosta sanoi.

Poliisiauton ovi sulkeutuu.
Mietin
ootko turvassa tänä yönä.
Miksei ne ottaneet sua mukaan.

On aamu taas.
Kello on kuus.
Et tullutkaan tänään rapussa vastaan.
Poliisiauto pihassa.
Taas.
On talossamme vainaja.
Et ollutkaan turvassa.
Sait iskusi viimeisen,
kun olin nukahtanut.

 

~Linda~

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*