Isä, elämäni sankari!

Vanhemmat ovat meidän elämän alku. He ovat luoneet meille ne tukipilarit, jotka kantavat elämässä. Parhaimmat muistot, ainakin itsellä, tulee lapsuudesta. Kuinka usein me kerrotaan vanhemmille, miten paljon muistot meille merkitsevät? Monesti äitien kanssa niistä on helpompi aikuisiälläkin keskustella, mutta itse ainakin myönnän, että isän kanssa keskustelut ovat jääneet vähemmälle. Minulla on paljon muistoja lapsuudesta, joissa isä on ollut suuressa roolissa. Minun isä oli, ja on edelleen, elämäni sankari. En vain muista sitä aina isälle kertoa tai näyttää. Nyt sen teen, juuri sillä tavalla, joka on minulle luonnollisinta. Haastan samalla muutkin kertomaan omille vanhemmilleen, kuinka paljon he meille merkitsevät ja miten tärkeitä lapsuuden muistot meille ovat. Jos et osaa puhua, kirjoita. Jos, et osaa kirjoittaa, näytä se teoin. Meidän vanhemmat ovat sen ansainneet, koska he pitävät meitä kädestä, vaikka olisimme kasvaneet jo aikuisiksi. He ovat jo teoillaan näyttäneet, kuinka tärkeitä me olemme. Isä, minun sankarini, tämä on sinulle.

Isä, muistatko vielä sen päivän, kun synnyin? Muistatko isä vielä, kuinka täynnä rakkautta halaukseni oli, kun tulin syliisi? Olen nähnyt, kuinka äidin silmät ovat loistaneet kertoessaan, miten sinä reagoit minun synnyttyä. Toit sairaalaan nallen, se nalle istuu nyt minun olohuoneessani, arvopaikalla. Onhan nalle jo hieman elämää nähnyt, mutta se muistuttaa minua siitä, että olen sinun tyttösi. Äiti on kertonut, että menit aivan sekaisin minun syntymästäni. Olen jopa kuullut äidin suusta, ettet malttanut pysyä poissa pinnasänkyni luota, kun en illalla nukahtanutkaan. Et voinut olla tulematta nukuttamaan minua, vaikka äiti oli kieltänyt. En tiedä, millaisin sanoin saisin kuvailtua, kuinka tärkeää minulle oli tuo kuulla.

Lapsuudessani on paljon muistoja niistä hetkistä, kun ihailin sinua. Olit sankari. Nyt olet sankari myös tyttärelleni. Kiitos isä siitä. En muista tarpeeksi kertoa sinulle, kuinka paljon merkitsee, että olet ottanut isän roolin minun tyttäreni elämässä. Palaamme siihen vielä.

Isä, muistatko, kuinka katsoimme yhdessä lastenohjelmia? Kömmin sinun kainaloosi päivän päätteeksi, ja nautin suunnattomasti meidän yhteisestä hetkestä. Siitäkin huolimatta, että saatoin usein kuulla vain kuorsauksesi kesken lempiohjelmani. Siinä oli kuitenkin turvallinen olla. Muistan usein ajatelleeni, että olen varmasti maailman onnellisin, kun minulla on tuollainen sankari isänä. Sydämesi oli auki, kun kaipasin päästä kainaloon. Me varastimme ne illan hetket toisillemme. Isä-tytär-suhteelle. Olet antanut samanlaisia hetkiä myös tyttärelleni. Muistan, kun tyttäreni oli pieni ja katsoitte yhdessä Tutti ritaria. Saitte siitä idean, kuinka oivalsittekaan sen, että tekin voisitte lähettää tutit Tutti ritarille. Tuon idean ansiosta tuteista päästiin eroon helpolla. Autoit tytärtäni kasvamaan askeleen isommaksi. Se merkitsee minulle paljon. Ne hetket toivat turvaa minulle ja tiedän, ne toivat saman turvan myös tyttärelleni. Ne hetket kantavat meitä kauas elämässä, ne tuovat sen turvan, kun sitä kaipaamme elämässä myöhemmin.

Olen usein aiheuttanut harmaita hiuksia ja kiukunpuuskia, mutta tiedäthän isä niiden kuuluvan elämään. Minun kasvamiseeni. Ne ovat olleet osa kasvamistani aikuiseksi ja itsenäiseksi naiseksi. Isä sinulla on ollut iso rooli siinä, että minä olen juuri minä tänään. Olet opettanut selviytymään monista asioista yksin. Olet kasvattanut itsenäiseksi naiseksi. Sinä opetit, kuinka selviytyä niistä miestenkin töistä, kun elän tyttäreni kanssa kahdestaan. Ilman neuvojasi ei muun muassa joulukinkkukaan maistuisi yhtä hyvältä, taulut eivät löytyisi seiniltä, huonekalut jäisivät kasaamatta. Kiitos isä.

Sinulle oli kova paikka, kun ilmoitin tulevani äidiksi jo kovin nuorena. Tiedän, että sain sinut valvomaan tuomalla huolia elämääsi. Pelkäsin, kuinka minun käy, jos pidän tyttäreni. Luojalle kiitos, että minulla on sinun kaltainen isä. Annoit minun jäädä sinun kattosi alle turvaan pienen lapseni kanssa. Et hylännyt minua. Siitä tiedän, että sinä rakastat minua. Sinä hyväksyit minun tyttäreni kuin oman lapsesi. Otit hänen elämästään ison roolin. Sinä olet tyttärelleni nyt se sama sankari, joka olet minullekin. Ei tyttäreni voisi ikinä saada parempaa isän roolia. Kiitos isä.

Isä, vaikka aivan liian harvoin näytän sinulle, kuinka tärkeä minulle olet, niin älä unohda sitä vaikeinakaan hetkinä. Minulle isä, merkitsee paljon, kun tiedän sinun aina olevan siinä, jos tarvitsen sinua. Olit sankarini pienenä tyttönä, olet sankarini nyt ja tulet sitä aina olemaan. Isä, minun sankari. Rakastan sinua.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*